Toukokuun 13. päivänä lanseerattiin innovatiivinen salametsästyksen vastainen projekti, ”Rhisotope Project”. Ydintieteelle pohjautuvalla hankkeella on mahdollisuus vähentää sarvikuonojen salametsästystä merkittävästi. Projektin laittoi alulle Witwaterstrandin yliopisto Wits ja kansainvälisessä yhteistyössä ovat mukana Australian ydintieteen ja -teknologian organisaatio ANSTO, Colorado State -yliopisto Yhdysvalloista, venäläinen ROSATOM sekä Etelä-Afrikan ydinenergiayhtiö Necsa ja tiedemiehiä sekä tutkijoita maailmanlaajuisesti, eteläafrikkalaisia sarvikuononomistajia ja eläinlääkäri tri William Fowlds.
Venäjän valtion atomienergiayhtiö Rosatom on ainutlaatuisen yliopistojen ja ydinteknologiayhteisöjen yhteistyöhankkeen avaintukija ja kumppani. Projektin lanseeraus tapahtui Buffalo Kloofin yksityisellä riistansuojelualueella, joka on myös yksi hankkeen tärkeistä osallistujista.
Lanseerauksen yhteydessä toteutettiin projektin ensimmäinen vaihe, jossa kahden sarvikuonon sarviin istutettiin pieni määrä täysin vaarattomia stabiileja isotooppeja. Seuraavien kolmen kuukauden aikana tiedemiehet seuraavat sarvikuonoja ja analysoivat erilaisista näytteistä isotooppien vaikutuksia eläimiin ja niiden sarviin. Tärkeää tutkimuksessa on vahvistaa, ettei radioaktiivisten isotooppien istuttaminen harvinaisten ja kauniiden eläinten sarviin aiheuta niille mitään haittaa. Tähän sekä sopivan isotoopin laadun ja määrän tunnistamiseen käytetään tietokone- ja fantomimallinnusta.
Projektin suurimmat sankarit ovat kaksi sarvikuonoa, Igor ja Denver. Igor on nimetty neuvostoaikaisen ydinfyysikon Igor Kurtšatovin mukaan, joka vaikutti suuresti ydinteknologian siviilisovellusten kehittymiseen sellaisiksi, kuin me ne nyt tunnemme. Denver on nimetty Coloradon pääkaupungin mukaan kunnioittaen Colorado State -yliopiston panostuksia projektin hyväksi.
Professori James Larkin, Johannesburgin Witwaterstrandin yliopiston säteily- ja terveysfysiikan yksikön johtaja toi esiin projektiin uudenlaisen näkökulman: ”Tämä on yksi harvoista maista, jonne voi tulla nähdäkseen ns. viisi suurta. Meidän on kahdesta syystä tehtävä lujasti töitä, että tämä tilanne säilyy: Ihmisten työpaikkojen takia ja kaikkien riistansuojelualueen ympärillä asuvien ja työskentelevien takia. Sarvikuonon voi ampua kerran, mutta valokuvan siitä voi ottaa satoja ja tuhansia kertoja. Ihmiset, jotka tulevat katsomaan näitä kauniita eläimiä, luovat työpaikkoja ja talouskasvua.”
Rhisotope Project on moniulotteinen hanke. Se nojaa seuraavien periaatteiden varaan: sarvien kysynnän heikentäminen ja arvon vähentäminen, yhteisön elinvoiman ja investointien kasvattaminen, koulutus, tutkimus ja tiedonkeruu. Näiden avulla projektin tavoitteena on heikentää sarvikuonon sarvien kysyntää kansainvälisillä markkinoilla ja tehdä sarvien salakuljettamisesta vaikeampaa. Rajanylityspaikoille ympäri maailmaa on asennettu yli 10 000 säteilynpaljastuslaitetta. Asiantuntijoiden mukaan tämä hanke tekee sarvien salakuljettamisesta erittäin hankalaa ja auttaa merkittävästi tunnistamaan ja pidättämään salakuljettajia.
Kun tutkimustyö on saatu päätökseen ja konsepti on demonstroitu, tekniikkaa tarjotaan yksityisille ja julkisille sarvikuononomistajille Afrikassa ja maailmanlaajuisesti. Immateriaalioikeudet, koulutus ja tuki annetaan suojeluyhteisöjen käyttöön maksutta, jotta ne voivat suojella eläimiään salametsästykseltä.
”Olemme uskomattoman ylpeitä voidessamme olla merkittävässä roolissa tässä mahtavassa hankkeessa, joka voi estää tämän upean lajin varmalta näyttävän sukupuuton”, totesi Rosatomin Keski- ja Etelä-Afrikan toimitusjohtaja Ryan Collyer. ”Olemme myöskin vaikuttuneita siitä, kuinka tiede voi levittäytyä yli maiden ja politiikkojen rajojen, kuten tässä globaalissa kilpajuoksussa sarvikuonojen ahdinkoa vastaan. Uskomme että tiede ja erityisesti ydintiede on merkittävässä roolissa sekä sarvikuonojen että planeettamme suojelemisessa.”
Sarvikuonojen salametsästyksestä
Etelä-Afrikassa elää n. 90 % maailman sarvikuonopopulaatiosta. Vuosin 2010 ja 2019 välillä salametsästäjät tappoivat yli 9 600 sarvikuonoa. Vaikka sarvikuonojen sarvien kauppa on kielletty kansainvälisesti, monet maat yhä mahdollistavat laittoman kaupan, sellaisia ovat mm. Vietnam, Kiina, Kamputsea, Kroatia ja Pohjois- Korea. Sarvikuonon sarvien salakuljetus ei ole vain oma teollisuudenalansa, vaan siitä hyötyvät myös suurimmat rikollisjärjestöt.